Amor kuuntelee, kun huudat:

Amor kuuntelee tarkkaan

Amor kuuntelee, kun huudat:

Amor kuuntelee tarkkaan...

armollinen on, ja hyvä

tai paha suo pahan maan...

Amor on äkkisyvä!

Amor vie mukanaan!

kalleimpaankin kaupunkiin yö on

saapuva yön-ajallaan

aurinkomme lämmön vieden

kuun loisteen tuoden tullessaan

miesväen hiukset on hopeaa

ja daamit paljeteissaan sädehtii

lipuu limusiinit teatterille,

jossa väki laiskasti liikehtii...

vaan kun joukosta poissa on yksi

voi suurinkin joukko olla yksin niin

ja niinkuin illan tähtitaivasta

vielä tähtivierasta odoteltiin...

joka saavu ei koko yönä,

eikä saavu edes kun taas aamu saa:

ja se väki joka odottaa tahtoo

viikkoja saa odottaa.

sillä hän on vaiti kulkenut

vaiti ovet avannut, sulkenut: huudahtanut

kun on nähnyt neidon sulovartalon

hän on kaiken nähnyt, mikä hyvää on

silloin Amor kuuntelee, kun huudat...

sinä livahdit ikkunasta

kerrostalon seinää kiipeilemään

pyjamasillasi, vanha mies,

sydäntalven aikaan synkimpään:

ikkunasi jotenkin lukkiutui,

vaan ei auki ollut rakkaan akkunakaan

sinä kiljuit kuulle, pidit pirun työnä

rouva luuli että sitten tiistaiyönä...

..näin käy näytelmissä, joissa

vain kaksin kuutamoa katsellaan,

vaivutaan suloisiin suudelmiin

(tai elimiä irti leikataan)

ja taas Amor kuuntelee, kun huudat...

vaan kalleimpaankin liittoon arki

on saapuva arjen-ajallaan:

se sokean huuman herrat

taluttaa vanhainkotiin vaappumaan.

ja me vain arvaamattomalta

alueelta voimme saada asunnon,

ja meitäkin varoituksitta viedään...

siis siihen pyri, mikä hyvää on