kvelink turhaan ne kilometrit

jotka mielessni teits vaelsin

ja odotinko tyhj kun siltaa etsin

joka johtais yli kuilun syverin

kuitenkin



tahdoin vapautta, kauneuden nln

vaan lysin hallan kohmettaman maan

se vlillmme aukee ja siihen eksyy

kun mielet koettaa sanoin kurkottaa

toisiaan



on sillanrakentaja levottomuus mielen

kun ikuisesti virtaa pivnvalo pois

on sillanrakentaja lumovoima kielen

ja sillan yli kulkee lupaus jos vain voi

- se on mahdoton



nyt pivnvalo haipuu, saa luvan kaipuu

se thti joka kiert thten

kun etsii kirkkautta

ja lytkin vain iden ikv

pime