Kolmesta kolme vaelsi sinne minne Hiidentorni huokui usvansa.

Kolmesta kolme vaelsi sinne miekkansa mustana huokuen, kuin tuuli joka ei koskaan uhkunut,

mutta antoi alun lukemattomille myrskyille.

He tulisivat olemaan muistetut, he kolme jotka Hnen liekistn olivat iti.

Hiidentorni huokui usvansa, synkn hunnun ylle Hornanmaan.

Kolmesta kolme vaelsi sinne miss kotonsa oli ja jonka he aina nkivt,

sinne minne Hnen silmns nki, mist Hnen liekkins oli heihin syttynyt.

Kuninkaat. He kolme jotka olivat iti.

Peikkoina, karhuina, susina ja hiisin.

...Hnen liekistn.