sokeana hn syntyi tnne pohjolan kolkkaan

varttui lmpimss perheess, uskoi ett hyv voittaa

ei koskaan nhnyt, kuinka aurinko laskee ja hukkuu metsn taa

unissaan sen kuvittaa steeseen viimeiseen



on hukuttautunut niin monta kertaa itseslin kyyneliin

miksi juuri min? kysynyt itseltn

on meinannut ottaa kasan unilkkeit nukkuakseen pois

muttei sit koskaan pystyisi katumaan



tn pivn sataa ja tuulee, sit kuuntelee

tn pivn on ilmeiden huumaa

kylm ja kuumaa

mrk ja kuivaa

tuntee kaiken sen



hn ei ikin nhnyt, kuinka kaunis hn onkaan

muut nki mutta yksi tahtoi enemmn

syvemmlt sielu, oli monta kertaa puhtaampi kuin muut

niin onnellinen, siihen on salaisuus



tn pivn sataa ja tuulee, sit kuuntelee

tn pivn on ilmeiden huumaa

kylm ja kuumaa

mrk ja kuivaa

tuntee kaiken sen



kuka nkee kaiken tuon, kuka lyt onnen luo

kuka nkee kaiken tuon, kuka lyt onnen luo

kuka lyt onnen luo

kuka lyt onnen luo