on iltaruskon aika tahdon kayda nukkumaan

katken kateen perhosen joka saapui mua katsomaan

sen siivissa on kultaa ja se hieman varisee

sen kammenelle nostan en ma mitaan pahaa tee



on taskussani kirje jonka kotiin lahetan

ja naytan sita sulle jos tahdot tietaa enemman

kestan taalla hyvin ja tulen pian takaisin

teen raunioista talon jossa kanssasi asuisin



sina saavuit ja puhalsit otsalleni ilmaa helpottavaa

silloin tiesin on ollut kuolevan helppo tunnustaa

viimeinkin rakkauttaan

kunnian kentat on viimeinen paikka missa toisensa saa

ihmiset joista toinen jaa kunnian kentalle makaamaan



odotin kevatta liikaa taisteluhaudoissaan

lansirintamalta ei mitaan uutta ei edes huomista

nostin paani ylas nahdaakseni maailman

tavoitellen perhosta joka siipiaan lepuuttaa



on iltaruskon aika ja suljen silmani

mutta ennen kun ma nukahdan tahdon avata kateni ja

paastaa ilmaan perhonen joka kaikkein kaunein on

on hyva kayda nukkumaan kun on nahnyt auringon



sina saavuit ja puhalsit otsalleni ilmaa helpottavaa

silloin tiesin on ollut kuolevan helppo tunnustaa

viimeinkin rakkauttaan

kunnian kentat on viimeinen paikka missa toisensa saa

ihmiset joista toinen jaa kunnian kentalle makaamaan



sina saavuit ja puhalsit otsalleni ilmaa helpottavaa

silloin tiesin on ollut kuolevan helppo tunnustaa

viimeinkin rakkauttaan

kunnian kentat on viimeinen paikka missa toisensa saa

ihmiset joista toinen jaa kunnian kentalle makaamaan