Kuolon tiell kulkevalle kaikki kaunis katoaa

Yn varjot raiskaavat pivnvalon taivas plle putoaa

Vlhdys on elmmme, aika tiet kuolemaa

Se hiljaa hiipii, voimat ker, taudit kylv, tuhoaa

Verest ja kyyneleist kasvoi siivet vihan

On aika nousta vapauteen, unohtaa aika menneisyyden



Nyt tuuli kuiskaa hiljaa, ett pimeys kylm tuo

Taakse jvt vuodet maan se uutta aikaa kasvattaa

Uuden hetken syntym on lhde kuolematon

Ikuisuuden harmonia ympyr rikkoutumaton



Yli vuorien ja kosmosten, lpi myrskyjen kaaoksen

Kasvot kauniit pirstaleiksi repii mielen tuskan tukahduttaa



Nyt tuuli kuiskaa hiljaa, ett pimeys kylm tuo

Taakse jvt vuodet maan se uutta aikaa kasvattaa

Uuden hetken syntym on lhde kuolematon

Ikuisuuden harmonia ympyr rikkoutumaton



...viimein koittaa aika uusi tuon puolen syvan ja pimean...



Nyt tuuli kuiskaa hiljaa, ett pimeys kylm tuo

Taakse jvt vuodet maan se uutta aikaa kasvattaa

Uuden hetken syntym on lhde kuolematon

Ikuisuuden harmonia ympyr rikkoutumaton



Paluu elmn on mahdotonta ja taistelu on turhaa

Viattomuuden lytminen harhaako vai matkan p

Kuolonhiljaisuus pyshdytt, hetki mit ei ymmrr

Aika on tm jossa elmme hetki johon kuolemme



Nyt tuuli kuiskaa hiljaa, ett pimeys kylm tuo

Taakse jvt vuodet maan se uutta aikaa kasvattaa

Uuden hetken syntym on lhde kuolematon

Ikuisuuden harmonia ympyr rikkoutumaton



...viimein koittaa aika uusi tuon puolen syvan ja pimean...