Jäi Mombasaan vain päivä elämää

Ja elämään nyt Mombasa vain jää

Kuumankostean minä tunsin Mombasan

ja meren, taivaan afrikan



Mä ensin näin vain meren sinisen

Ja koralliin löi aallot jylisten

Pärskeen takaa näin sinun hahmos yllättäin

Sä nousit rantaan nauraen



Ja simpukan, niin vaahdonvalkoisen

sä ojensit ja katsoit hymyillen

Koskin simpukkaa ja sen pintaa karheaa

kuin vartaloas kosteaa.



Kun polttaen löi tuuli kasvoihin,

niin käsissäs sä kannoit aaltoihin

Tyrskyn alle jäin. Olit vahva sylissäin,

niin lämmin suolanmakuinen.



Kun saapui yö, niin tyrskyt lannistui

ja lahdelmaan vain kevyt vaahto ui

Kuulin unessain leopardin huudon vain

ja kosketin sua uudestaan