Syyttmn syntymn sattui hn

thn maahan pohjoiseen ja kylmn,

jossa jo esi-ist juovuksissa tottakai

hakkasivat vaimot lapset jos ne kiinni sai.



Perinteisen miehen kohtalon

halus' vlt poika tuo.

En koskaan osta kirvest,

enk koskaan viinaa juo.

Muuten juon talon.



Lumihanki kutsuu perhett talvisin,

vaan en tahdo tehd koskaan lailla isin.

Mut kun tynvlityksest tyt ei saa,

hlle kohtalonkoura juottaa vkijuomaa.



Niin Turmiolan Tommi taas her henkiin

ja herrojen elkeet tarttuvat renkiin.

kohti laukkaa viinakauppaa



Se miehen eptoivoon ajaa,

kun halla viljaa korjaa.

Keskelt kylmn mullan hiljaa

kylm silm tuijottaa,

kun kirves kohoaa



Keskelt kumpujen mullasta maan

ist ylpein katsovat poikiaan,

kun tyttmyys, viina, kirves ja perhe

lumihanki, poliisi ja viimeinen erhe.



Tm tuhansien murheelisten laulujen maa

joka tuhansiin jrviin juosta saa



Katajainen kansa,jonka itseslin mr

ei mitaa jrki eik eik krki mr.

Joka lauluissa hukkuvat elmn valttikortit

ja kiinni pysyvt taivahan portit

ja Einarin eptoivosta ne kertovat