Sun silmiä aristaa

hän tupakkaansa karistaa

sä tiedät miten tässä vielä käy



Hän sun tarinaasi imee

koko ajan ahnaammin

kun sun maailma on pimee

hänellä on paremmin

sä siksi vuodatat sun huolet

hän hiljaa hymyilee

ja kun kyyneliäs nuolet

hän haukottelee ja lausuu



Niinhän se on

kaamean onneton

on se joka ei saa rakastumaan

itseensä ei ainuttakaan

voi sua, onneton

noinko vaikeeta se on

kummaa miten et saa rakastumaan

itseesi et ainuttakaan

yhtään ketään

miten säälittävää



Sun silmiä aristaa

hän tupakkaansa karistaa

sä tiedät miten tässä vielä käy



Hän kiusaa sua ja vainoo

ivapuheillaan

hän on silti ainoo

joka saa sut hikoomaan

hän viipyy vielä pitkään

sä toivot pidempään

miten silloin häpesitkään

kun ensi kerran hän lausui



Niinhän se on...



Ja kun hän on muualla, kun hän on pois

sinut pelko ja turtumus täyttää

jos toiveet ois totta ne kauniita ois

nyt ne kaikki sun virheesi näyttää



Niinhän se on