hei

katso kuinka hiljaa

kaikki käy

mutta vuodet on lyhyet

ja kun kuu ja aurinko ovat yhdessä taivaalla

minä kerään kaiken pihalle esiin ja poltan



niin

kirjat ja paperit

ehkä myös

huonekalut ja muistot

kaikki valheet jotka tulevat elämän tielle

kaikki hyvä mikä estää näkemästä

se on ruoste



savu nuolee raunioita

tiedäthän miltä tuntuu

lämmittää käsiään

palaneiden kotien tuhkassa



hei

katso kuinka hiljaa

sataa taas

tomu vuotten ylle

ehkä nämäkin murhaajankädet etsivät päätä

jota silittää ja tuntea maailman paino

se on ruoste