Katsoo silmt niin kuin unta

katsoa saa, muuta ei kuvitella

kdet ne jotka koskee hiljaa

kohta nekin raapii pintaa

elekielen oppineita

salaa tahtoo houkutella

tie yksi jos toinen sinne johtaa

ei vain lyd ulko-oven kohtaa



Uskoin niin

ja tartuinkin

ovi onneen

vaan kumpaan suuntaan

uskoin niin

parempiin

askel viimeinen pudottaa



Sdekeh rikkininen

eik siivetkn vie taivaaseen

purukumi korjaa ei

pimeys kutsuu edelleen

illan valot kaupunkien

loiste tuhansien silmien

kuinka voisi pois sen ottaa

sen jlkeen jakaa toisille